Susiryhmän uusi upea kampanjajuliste ottaa kantaa salakaatoja vastaan. Kuva on sarjakuvataiteilija Tuuli Hypénin käsialaa.

Koko A2. Postitettaessa juliste taitellaan A4-kokoiseksi.

Hinta 2€ + postikulut.

susiryhma[ät]luontoliitto.fi / 044 516 6227

Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat salakaatojen vastaisesta toiminnasta kiinnostuneet!

Lisätiedot: susiryhma [ät] luontoliitto.fi / 044 516 6227

Kuva: Ilkka Hiltunen

Tuunaa nyt vaatteesi ommeltavalla Oikeus olla susi -kangasmerkillä! Saatavilla kolme värivaihtoehtoa: punainen, sininen ja keltainen.

Kangasmerkin hinta on 3 euroa + postikulut. Kaikki tuotot käytetään Luonto-Liiton susiryhmän toimintaan. Tilaa laskulla osoitteesta materiaalit [ät] luontoliitto.fi tai tule käymään Luonto-Liiton keskustoimistolla (Annankatu 26 A, Helsinki).

Logo: Laura Pikarla

“Susi on osa Suomen luontoa ja liioiteltu susien pelko on luonnosta vieraantumisen oire”, Pertti Jarla toteaa.

Sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi on jo pitkään ottanut sarjakuvillaan kantaa eläinten puolesta. Hänessä sudet herättävät ihailua ja kunnioitusta.

”En ole koskaan pitänyt susia inhottavina tai ilkeinä, vaan päinvastoin aivan erityisen upeina villieläiminä.”
Huutokauppa järjestetään lauantaina kello 16 TR1 Taidehallissa Finlaysonin alueella. Originaaleja sarjakuvastrippejä ovat lahjoittaneet muun muassa sarjakuvataiteilijat Pertti Jarla, Tuuli Hypén, Milla Paloniemi sekä Jarkko Vehniäinen. Sarjakuvahuutokauppa järjestetään yhteistyössä Arktisen Banaanin ja Suomen Hopeanuolifanit ry:n kanssa. Sarjakuvahuutokaupan juontaa Salakaadot seis -kampanjan suojelija Roman Schatz.

Suomen susia uhkaa sukupuutto



Susia on Suomessa tällä hetkellä vain 120–135 yksilöä. Suurin uhka susille on lajiin kohdistuva laiton ja laillinen metsästys. Tälläkin hetkellä poliisilla on tutkinnassa useita törkeitä metsästysrikoksia. Susikannan romahtamisesta huolimatta maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt lisää susien kaatolupia. Jos susiin kohdistuvaa salametsästystä ei saada lopetettua, Suomen susia uhkaa sukupuutto.

Luonto-Liiton susiryhmä on kampanjoinut susien salametsästystä vastaan vuodesta 2008 lähtien.

Lisätiedot:

Ilkka Hiltunen, susikampanjavastaava
puh. 044 516 6227
ilkka.hiltunen(at)luontoliitto.fi

Sami Säynevirta, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja
puh. 040 560 7303
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi

Vesa Kataisto, kustannustoimittaja Arktinen Banaani
vesa.kataisto(at)sarjakuva.com
puh. 050 563 4797

www.luontoliitto.fi/susiryhma

www.salakaadotseis.fi

www.sarjakuva.com

https://hopeanuolifanit.viuhka.fi/

www.tamperekuplii.fi

Lisätietoja:

susiryhma[at]luontoliitto.fi
p. 044 51 66 227

Tuuli Hypén
Sarjakuvataiteilija
Turku

Olen 1983 syntynyt, tietokonepelejä ja fantasiaa intohimoisesti kuluttava, suhteellisen harmiton kummajainen. Opiskelin Turun Yliopistossa itselleni kulttuurihistorian maisterin paperit, mutta työskentelen itseoppineena kuvittajana ja sarjakuvataiteilijana.  

Olin jo lapsena inspiroitunut Suomen luonnosta ja etenkin kotimaisista petoeläimistä. Historiaa opiskelleena minua kiinnostaa myös suomalainen kansanperinne ja se millä tavalla susi on jättänyt siihen jälkensä. Suomalaiset ovat pelänneet susia kautta aikojen, mutta viimeisen parinsadan vuoden aikana susien ja suomalaisten välinen valta-asetelma on muuttunut ratkaisevasti. Metsissämme juoksevat alle parisataa sutta pelkäävät ihmistä – eivätkä syyttä. Vaikka susivihalla on pitkälle ulottuvat juuret, susi kuuluu Suomen luontoon. Sillä pitää olla paikka muuallakin kuin Sipoon tai Valtimon vaakunassa.

Luonto-Liiton toimistolla, Annankatu 26 A, 5. kerros.

Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat salakaatoja vastustavat!

Lisätietoja: susiryhma(at)luontoliitto.fi / 044 5166 227.

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi peräävät vastuullisuutta maa- ja metsätalousministeriön susipolitiikkaan. Etelä-Suomen erittäin uhanalainen susikanta on romahtanut niin pieneksi, ettei se kestä lisäverotusta. Järjestöt vaativat myös maa- ja metsätalousministeriöltä tehokkaampia toimia suden salametsästyksen kitkemiseksi.

Suomen susikanta on vähentynyt vajaassa vuosikymmenessä puoleen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen arvion mukaan Suomessa on enää 120-135 sutta. Kun susi arvioitiin vuonna 2010 erittäin uhanalaiseksi, susia oli sata yksilöä enemmän kuin nyt. Nyt susi pitäisi ehkä jo luokitella äärimmäisen uhanalaiseksi. Lisääntyviä susilaumoja on Suomessa enää kymmenen, kun niitä pitäisi suden kannanhoitosuunnitelman mukaan olla vähintään 20 ja idästä saatavan tulomuuton vähentyessä 25.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja esityksestä, jonka mukaan poronhoitoalueen eteläpuolelle annettaisiin viisi tappolupaa aiemmasta kiintiöstä käyttämättä olevien seitsemän luvan lisäksi. Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi vastustavat lisäkiintiötä susikannan romahduksen vuoksi. Uudet ja käyttämättömät vanhat luvat veisivät yhteensä kymmenesosan jäljellä olevasta susikannasta. Merkitys on vielä suurempi, jos lupien käyttö kohdistuu lisääntyviin yksilöihin, kuten Pöytyällä tapahtui alkuvuodesta 2012.

“Suomen susikannan romahdus uhkaa myös kannan perinnöllistä elinkelpoisuutta, koska samaan aikaan kannan romahduksen kanssa susien muutto Venäjältä on merkittävästi vähentynyt”, toteaa ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF:stä. ”Nyt ei ole varaa menettää enää yhtään lisääntyvää laumaa, vaan susikannan väheneminen on käännettävä nousuun.”

Salametsästyksessä kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta

Suomen susikantaa verottaa eniten laiton metsästys.  Perhossa ja Sonkajärvellä viime viikkoina paljastuneet susien salametsästystapaukset kertovat vanhakantaisesta petovihasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Suden salametsästyksestä epäiltyjen joukossa on uutislähteiden mukaan jopa riistanhoitoyhdistysten hallitusten jäseniä ja valtakunnallisen ja alueelliseen riistaneuvostoon kuuluva metsästäjä.

“Ministeriön ei pidä nöyrtyä suden salametsästyksen edessä antamalla lisää tappolupia”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän varapuheenjohtaja Sami Lyytinen.

Suden salametsästys on lain mukaan törkeä metsästysrikos, jonka selvittämiseen viranomaisilla on tavallista laajemmat tutkintakeinot. Ne ovat nyt osoittaneet tehonsa ja tarpeellisuutensa.

”Salametsästyksen torjuminen on yksi keskeinen asia susikannan järkevässä hoidossa”, toteaa puheenjohtaja Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta. ”Maa- ja metsätalousministeriön pitäisi kampanjoida salametsästystä vastaan ja lisätä susivalistusta. Lounais-Suomen susilaumojen pannoittaminen radiolähettimillä olisi kaikkien edun mukaista. Jos susi tulee pihalle, syynä voi olla esimerkiksi lähellä asutusta oleva riistan ruokintapaikka. Ruokintapaikka on poistettava ennen sutta.”

“Ihan tavallinen susikin jättää silloin tällöin jälkensä pihapiiriin tai sen ympäristöön. Tutkimuksissa pihavierailujen on todettu olevan äärettömän harvinaisia. Silti arinkin yksilö saattaa tulla tuomituksi ongelmalliseksi pihasudeksi, kun se liikkuu pimeällä pihapiirissä”, muistuttaa Sami Lyytinen.

Lisätietoja:

Varapuheenjohtaja Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmä, puh. +358 40 558 6097
Puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. +358 50 560 2113
Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi, puh. +358 400 168 939

WWF Suomen lausunto asetusluonnokseen, jonka tarkoituksena on lisätä kiintiötä viidellä sudella poronhoitoalueen ulkopuolella metsästyskaudella 2012–2013