Suurena petoeläimenä susi saattaa aiheuttaa ihmiselle vaaratilanteita, mutta kokoonsa nähden susi on tehnyt suoraan ihmiselle suhteellisen vähän vahinkoa. Tavallisin syy suden ihmiseen kohdistamaan hyökkäykseen on rabiestartunta. Myös suden kesyyntyminen voi aiheuttaa poikkeustilanteita.
Normaalisti susi kuitenkin pelkää ihmistä, ja todennäköisyys joutua suden hyökkäyksen kohteeksi on hyvin pieni.
Poikkeuksellista käyttäytymistä
Suomessa suden ei tiedetä tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen. Suden uhreina arvioidaan 1800-luvulla menehtyneen 77 ihmistä yhteensä viiden tapahtumasarjan aikana.
Tunnetuin on tapaus, jossa 22 lasta menetti henkensä Turun seudulla vuosina 1879-1882. Surmiin syyllistyneitä susia oli ilmeisesti vain kaksi, ja susiparin poikkeukselliseen käyttäytymiseen on haettu selitystä niiden terveydentilasta, alkuperästä ja lajipuhtaudesta.
Susista on säilynyt valitettavan vähän tietoja, mutta toisen niistä tiedetään olleen vanha, heikkokuntoinen naaras. Kyseessä saattoi olla rabiekseen sairastunut yksilö.
On myös mahdollista, että ihmisarkuuden puute oli seurausta tuolloisista pyynti- ja tapporahakäytännöistä: sudet pyydystettiin kesällä pentuina ja suljettiin tarhoihin talveen asti, koska talvella pyydetyistä susista sai kaksinkertaisen tapporahan ja talviturkista kesäturkkia paremman hinnan. Näistä tarhoista pääsi toisinaan karkuun ihmisiin tottuneita susia. Myös luonnollisen ravinnon puute saattoi olla osasyynä kyseiseen surunäytelmään, sillä hirvikanta oli 1800-luvulla metsästetty vähiin ampuma-aseiden kehityksen ja esimerkiksi katovuosien 1866-68 aiheuttaman kovan nälänhädän johdosta.
Susi on kiistatta ollut syyllinen useiden ihmisten kuolemaan. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia ja suden maine verenhimoisena ihmistappajana on liioiteltu. Suden tiliin on myös monesti laitettu surmia, joita se ei ole tehnyt. Katoamisia on selitetty ja jopa murhia ja itsemurhia peitelty tekemällä sudesta syntipukki. Ennen nykyaikaista kuolemansyyn tutkimusta on lisäksi ollut melkoisen mahdotonta sanoa kaikissa tapauksissa, ovatko eläimet tappaneet uhrin, vai ovatko ne vain syöneet sitä kuoleman jälkeen.
Näissä asioissa miesmuisti on myös harvinaisen pitkä. Suden 1700- ja 1800-luvuilla aiheuttamia todellisia tai kuviteltuja kuolemantapauksia muistellaan vieläkin. Perimätietoa muista noin kaukaisista asioista ei juuri enää elä, ehkä sotakertomuksia lukuun ottamatta.
Tänä päivänä ihmisvahingoille altistavia tekijöitä on vähemmän kuin 1800-luvulla. Suden ravintotilanne on erinomainen. Rabies on saatu maassamme hyvin kuriin, ja rokotesyöttien kylvämisellä maastoon estetään taudin uudelleen leviämistä. Lisäksi susivahinkoja ehkäistään poistamalla ihmisasutuksen laitamilla toistuvasti oleskelevat susiyksilöt sekä maastossa tavatut koira-sudet mahdollisimman nopeasti.
Riski joutua suden hampaisiin nyky-Suomessa on siis paljon pienempi kuin yleensä kuvitellaan, vaikkakin vaara on aina olemassa villin petoeläimen kohdalla
Vertailun vuoksi: muiden eläinten aiheuttamat ihmisvahingot
On aiheellista verrata suden aiheuttamia kuolleisuuslukuja muiden eläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Suden ihmiselle aiheuttamia riskejä selvittäneessä kansainvälisessä tutkimuksessa laskettiin suden tappaneen koko maailmassa todistetusti alle 3000 ihmistä viimeisen 300 vuoden aikana, eli keskimäärin alle 10 vuodessa. Erityisesti Euroopassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa vahingot ovat jääneet vähäisiksi: viimeisen 50 vuoden aikana suden hampaisiin on päätynyt alle 20 ihmistä.
Käärmeenpuremiin sen sijaan kuolee maailmassa vuosittain noin 40 000 ihmistä. Suomessa kyy tappoi ihmisen viimeksi vuonna 1998, mutta vuosina 1998-2005 kuoli yhdeksän ihmistä ampiaisen, herhiläisen tai mehiläisen pistoon.
Hirvikolareissa on viimeisen 50 vuoden aikana kuollut satoja suomalaisia. Hirvikolarit vaativat maassamme vuosittain 5-12 kuolonuhria ja 150-350 loukkaantunutta. Lisäksi peurakolareissa vammautuu kymmeniä. Kolarit tulevat myös kalliiksi. Liikennevakuutuskeskuksen ja Tiehallinnon tilastojen mukaan hirvieläinten autoille ja ihmisille aiheuttamat vahingot maksoivat vuonna 2005 yhteiskunnalle 87 miljoonaa euroa. Vahinkojen yleisyys on osittain selitettävissä petoeläinten niukkuudella.
Myös kotieläimet näyttävät olevan sutta vaarallisempia. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 1998-2005 aikana lehmä surmasi kolme, hevonen kolme, sonni yhden ja pässi yhden ihmisen. Näiden lisäksi sattui useita vakavia vammautumisia. Nämä tapaukset eivät saa juurikaan palstatilaa julkisuudessa.
Ihmisen paras ystävä, koira, aiheuttaa vuosittain yksin Yhdysvalloissa 16-18 hengen kuoleman. Suomessa koiran hyökkäyksen seurauksena on menehtynyt ainakin kymmenen ihmistä vuosien 1998-2006 aikana. Valtaosa vakuutusyhtiöiden korvaamista, eläinten ihmisiin kohdistamista vahingoista on ollut koirien aiheuttamia.
Entäpä sitten oma lajimme? Metsästäjät ampuvat Suomessa lähes joka vuosi yhden kollegansa hengiltä. Liikenteen uhriksi on viimeisen 50 vuoden aikana joutunut yli 20 000 ihmistä, ja loukkaantuneita on monin verroin enemmän. Auto onkin koulumatkoilla sutta moninkertaisesti suurempi uhkatekijä lasten turvallisuudelle.
Viimeisen 50 vuoden aikana on maassamme myös tehty tuhansia tappoja ja murhia. Pelkästään vuonna 2005 menehtyi 203 ihmistä henkirikosten ja rattijuoppojen uhreina.
Mielestäni harjoitettu löperö petopolitiikka alkaa olla uhka koko susikannalle.
Päättäjät eivät ole ymmärtäneet miksi osa susista alkaa pyöriä lähellä asutusta. Uskoisin että on kaksi pääsyytä. Ensiksi heikommat yksilöt saavat reviireistä huonoimmat paikat, eli niiden alueet yhdistyvät ihmisasutuksiin suuremmilta osin kuin vahvempien todellisten korpisusien.
Toinen syy on se, että kyseiset yksilöt ovat saaneet niin pitkään siedätyshoitoa ihmisistä, että ovat tottuneet ympäristöön ja muuttuneet “citysusiksi”, joilla ei ole luontonsa puolesta paljonkaan tekemistä korpisuden kanssa, joista keskusteluissa kuulee puhuttavan. Mielestäni on vain ajan kysymys koska “citysusi” käy ihmisen kimppuun, todennäköisesti lapsen. Mikäli tämä päästetään tapahtumaan taas kerran yleinen mielipide pakottaa tappamaan kaikki sudet Suomesta sukupuuttoon.
Oikeat korpisudet voidaan vielä pelastaa kun vielä ei ole tullut Suomessa ihmisuhreja. Korpisuden pelastaminen tapahtuu siten, että viranomaiset aikaisempaa aktiivisemmin myöntävät kaatolupia “citysusille”. Kauan eläköön korvessa kasvanut ja siellä viihtyvä susi, joka terveen suden tavoin ihmistä kammoaa.
Sudet eivät ole tappaneet ketään sataan vuoteen, koska kaikki sudet tapettiin Suomesta vähän yli 100 vuotta sitten, syy: Sudet tappoivat Varsinais-Suomessa 1800 luvun loppupuolella toistakymmentä lasta. Tämän jälkeen tilattiin ammattimetsästäjät näille susille ja julistettiin susi panaan. Nyt on äärimmäisen tärkeää, että asutuksen nurkissa pyörivät sudet kaadetaan välittömästi. Vaarana on muuton, että taas toisen kerran ensimmäisen lapsen tapon jälkeen sama toistuu. Mikäli oikeasti pidät siitä, että susi kuuluu Suomen luontoon, voit tuskin olla asiasta eri mieltä.
Selvää se, että jos olet kävellen niin susi voi näyttäytyä ja voi myös käydä kimppuun ? se on kyllä ainoastaan ajankysymys milloin ensimmäinen hyökkäys tapahtuu. Sudet vanhenevat ja vanhat sudet etsivät helppoa saalista. Lapsi on helppo saalis, mutta onneeksi heitä kävelee enää vähän yksin teillä.
Eniten susien tappotekoja tunnetaan 1800-luvulta, jolloin kirjattiin Kaukolan, Kivennavan, Hämeen ja Varsinais-Suomen lastensurmat. Yhteensä susien tappamiksi tiedetään merkityn 110 suomalaista lasta. Viimeinen mainittu suomalainen susiuhri oli 7.11.1881 kuollut viisivuotias Kalle Oskari Grönroos Vahdosta.
Hei ystäväni listasi on todella pitkä eri riskeistä joita ihminen kohtaa tietäen toi tietämättään. Haluatko sinä, että ehkä piankin siihen lisätään yhdeksi ranskalaiseksi viivaksi – “citysusi” tappoi ja söi yksin ulkoilleen vanhuksen tai lapsen? Tämä asia on hoidettavissa jos halutaan. Mitä luulet tapahtuvan mahdollisen susisurman jälkeen. Arvaan, että sudet tapetaan taas sukupuuttoon Suomesta. Miksi? Siksi, että “citysusi” ongelmaa ei ratkaistu ajoissa-
Poliisilain 25 §, jonka mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Asuinrakennuksen pihapiiri tai sen välitön läheisyys ei kuulu susien luontaiseen elinpiiriin ja tällaisella alueella oleskelevat sudet aiheuttavat pelkoa alueen asukkaissa ja muodostavat vähintään lapsia kohtaan vaaran, jota ei voida pois sulkea.
Sudet ovat olleet rauhoitettuja vuodesta 1973 lähtien. Tuosta ajankohdasta lähtien on Suomessa ehtinyt kasvaa vähintään 4-6 susisukupolvea , joiden ei ole tarvinnut ihmisistä väistää. Ihmiset ovat sutta väistäneet toisten metsäneläjien kanssa aina kohdatessaan.
Jo historiasta tuttu ja susia tutkivien tiedemiesten hyvin tuntema monivaiheinen kehitys suden käyttäytymisessä on nyt vaarallisessa vaiheessa. Susi ei enää kunnioita ihmistä eikä yritä piiloutua koska sitä ei metsästetä. Susi ei ole oppinut pelkoa emolta ja muilta lauman jäseniltä. Sukupolvi toisensa jälkeen on entistä rohkeampi. Susi tietää nyt tietää olevansa vahvempi kuin aseeton ihminen. Hyökkäävä käytös on tullut väistelyn tilalle ja kotieläimet viedään silmien alta. Seuraava vaihe on ihmisuhrit. Kysymys kuuluu milloin?
Taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä viihtyvät sudet ovat alkaneet pitää aluettaan omana reviirinään, koska kaikki niitä väistävät ihminen mukaan lukien. Mitähän mahtaa tapahtua kun sutta vastaan tulee lapsi, joka ei ymmärrä väistää? Voisiko mahdollinen tapahtumien kulku olla seuraava:
1. ensin susi tutkailee lasta etäämmältä
2. susi lähestyy lasta
3. susi tekee ns. koehyökkäyksen, ja katsoo mitä tapahtuu, esim. nappaa hihanliepeestä kiinni
4. jos kovaa vastarintaa ei synny, susi hyökkää ja tappaa lapsen.
4/ vaihtoehtoisesti susi alkaa syömään ja raatelemaan lasta elävältä
ote on ihan siitä, miten susi luonnossa toimii.
Taajamissa pyörivät suden näköiset oliot eivät millään voi näköjään olla susia, koska asiantuntijoiden mielestä oikea susi väistää ihmistä ja ei voi sietää edes ihmisen hajua. Edellä mainitusta voidaan varmasti päätellä, että taajamissa pyörivät susilta vaikuttavat oliot ovat villiintyneitä koiria tai koirasusia, jotka saa vapaasti ampua yleinen metsästyksen turvallisuus määräyksiä noudattaen.
Mielestäni asia hoidettava nopeasti, koska ilmeisen riskin toteduttua on raadellun lapsen kannalta on yksi ja sama oliko kyseessä villiintynyt koira, koirasusi tai susi, jälki on kamalaa joka tapauksessa.
Öh? Minulla on ollut susiin samanlainen ennakkopelko, kuin Kari Väänäselläkin. Kuitenkin opiskelimme eräässä asuin paikassani asustelemaan lähekkäin.
Meinaatko Kari ihan olla tosissasi ja pelotella lisää ihmisiä, oletko jotenkin tätä biologian alaa tunteva professori tai joku muu vähän dille?
Susi, karhu tai edes ilvekset eivät tuolla toisella paikkakunnalla Hämeessä (10 vuoden aikana) asuessani, tulleet pihapiiriin ja näin vain kaukaa, kun ne pyydystivät riistaa ja tai näin jäljet. Kuitenkin vuosia myöhemmin, epähuomiossani mainitsin susista jotain eräälle tilalliselle, joka sekosi ihan täysin. Eipä ollut tiennyt asuvansa niiden naapurissa(hoh hoijaa).Kaveri oli vieläpä metsästysseurassa ja ei ollut huomannut susia tai sitä karhuakaan koskaan? Täälläkin törmäsin susiin, jotka menivät ohi, eikä niistä kukaan edes vilkaisseetkaan minuun päin. Menivät hiljalleen ohi, vaikka kanoja oli pihassa jne…
Kunhan niille on riistaa, niin ne pysyvät omilla reviireillään.
Mistä Kari tiedät, että suden jälki ihmisissä on kamalaa, kun ne eivät ole hyökänneet ihmisten kimppuun, sitten 1882 jälkeen?
Tähän vielä kommentoisin, että ajokoiria ovat muutkin tappaneet, kuin susi ja niitä vahinkoja tapahtuu jatkuvasti eli se yksi lehtijuttu ei ollut ainoa kerta ja niitä tapahtuu, yleensä syynä on ilves ja se koirahan on siis riistan ja petoeläimen välissä, kun näitä onnettomuuksia sattuu… En minäkään sinun ruokiasi tule syömään, jos olet jo pöydässä
Tätähän emme kaipaa kaupunkeihimme, vai mitä?
Susilauma riehui keskellä kylää Pitkärannassa
Susilauma hyökkäsi miehen kimppuun viime maanantaina Pitkärannassa Venäjän Karjalassa, noin 100 kilometriä Suomen rajalta. Paikalle hälytetty poliisi ampui laumasta kaksi sutta.
Pitkärannan kaupungin kaduille ilmestyi maanantaina lauma nälkäisiä susia. Hätääntynyt mies teki poliisille hälytyksen ja ilmoitti, että sudet hyökkäävät hänen kimppuunsa.
Paikalle saapunut poliisipartio havaitsi useamman suden lauman asettuneen asemiin talon edustalle. Sudet eivät piitanneet poliisiauton saapumisesta, mutta kun poliisi avasi auton oven, yksi susista hyökkäsi poliiseja päin.
Poliisit ampuivat suden ja vielä toisenkin, joka myös yritti hyökätä. Loput laumasta pakenivat tämän jälkeen metsään.
Tapauksesta kertoi venäläinen uutistoimisto RIA Novosti. Suomessa asioista uutisoi ensimmäisenä http://www.tunturisusi.com -sivusto. 31.1.2012
MT