MEDIALLE
Voit pyytää haastateltavien yhteystietoja ja pressikuvia seuraavailta henkilöiltä:
Aura Yliselä, susikampanjavastaava
aura.ylisela[at]luontoliitto.fi, p. 044 51 66 227
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
savely(at)utu.fi, puh. 040 558 6097TIEDOTTEET
12.8.2010
Uhanalainen susi kärsii salametsästyksestä
– ministeriö myöntää lisää tappolupiaSuomen susien tilanne on hälyttävä. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi ja sen suurimpana uhkana on hallitsematon salametsästys. Tästäkin huolimatta maa- ja metsätalousministeriö on antanut elokuussa voimaan astuneessa määräyksessään mahdollisuuden yhteensä 22 suden tappamiselle.
Suomen susikanta oli keväällä 2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan noin 150–160 yksilöä. Kanta on romahtanut muutaman vuoden aikana noin sadalla yksilöllä.
”Ministeriön myöntämien sudentappolupien kokonaismäärä on huomattavan korkea huomioiden susien uhanalaisuuden ja kannan viimeaikaisen romahduksen”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen.
Suomen susikannan kriittisen tilanteen takia Luonto-Liitto vaatii ministeriötä jäädyttämään sudentappoluvat kokonaisuudessaan vuonna 2010–2011.
”Tällä hetkellä olisi tärkeintä pureutua susikannan romahduksen syihin ja estää kannan jatkuva pieneneminen. Tämä tarkoittaa erävalvonnan tehostamista ja metsästysrikollisuuteen puuttumista tosissaan”, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Suomessa vallitsee mittava salametsästysongelma, joka heijastuu etenkin susikantaan. Jos asiaan ei puututa, susi tulee katoamaan Suomesta. Luonto-Liitto toimii suurpetojen puolesta Salakaadot seis -kampanjallaan.
Lisätiedot:
Luonto-Liiton lausunto riistalajien metsästysmääristä
www.luontoliitto.fi/tiedotteet/?p=998
Salakaadot seis -kampanja
www.salakaadotseis.fi
Luonto-Liiton susiryhmä
www.luontoliitto.fi/susiryhma
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
040 5586 097
Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö
040 5607 303, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi23.4.2010
Inarin sudenrääkkäystapauksen tuomio salametsästäjille mitätönInarin suden salametsästysoikeudenkäynti osoittaa, että Suomen oikeuslaitos ei pysty kitkemään luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuvia raakoja eläinrääkkäystapauksia.
Ivalon käräjäoikeudessa oli tiistaina ja keskiviikkona käsittelyssä tapaus, jossa viisi henkilöä oli syytettynä suden jahtaamisesta Kessin erämaassa Inarissa ja eläimen kiduttamisesta kuoliaaksi ajamalle suden yli moottorikelkalla useaan kertaa. Ainoastaan yksi salametsästykseen osallistunut henkilö todettiin syylliseksi saaden pienet sakot ja lyhyen ehdonalaisen vankeustuomion. Neljä muuta henkilöä vapautettiin syytöksistä.
”Tapaus osoittaa, että lainsäädäntöön tarvitaan törkeän metsästysrikoksen nimike. Nykyiset tuomiot ovat lähinnä vitsi, eivätkä ne näytä ehkäisevän salametsästystä”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen.
Salametsästys on uhka Suomen pienelle susikannalle. Salametsästys kohdistuu maassamme susien lisäksi myös muihin luonnon eläimiin. Salametsästystapausten toistuminen ja niihin osallistuvien ihmisen määrä antaa aiheen epäillä, että kyse on järjestäytyneestä rikollisuudesta.
”Irvokasta Inarin sudentappotapauksessa on se, että suden salametsästys on samalla julmaa eläinrääkkäystä, jossa aiheutetaan tarpeetonta ja pitkällistä kipua eläimelle”, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Luonto-Liiton susiryhmä kampanjoi salametsästystä vastaan Salakaadot seis -kampanjallaan ja vaatii asian nostamista julkiseen keskusteluun.
Lisätietoja:
Sami Lyytinen, susiryhmän puheenjohtaja,
p. 040 558 6097, savely(at)utu.fi,
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö,
p. 040 560 7303, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
http://www.salakaadotseis.fi12.4.2010
Sudet uhrataan poroelinkeinon vuoksiLuonto-Liitto ja Wild Lynx tuomitsevat Lappiin myönnetyn tuoreen sudentappoluvan. Lapin riistanhoitopiiri on myöntänyt jälleen tappoluvan Utsjoki–Inari -alueelle. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi susijahdin avuksi luvan moottoriajoneuvon käyttöön.
Luonto-Liitto ja Wild Lynx haluavat herättää keskustelua, onko oikein että poronhoitoelinkeino hallitsee niin suurta osaa Suomen pinta-alasta hävittäen suden alueelta. Lisäksi on keskusteltava siitä, kuinka paljon porotalouden kannattavuus on sidoksissa petokorvauksista saataviin tuloihin.
”Tämän hetkinen petovahinkojen korvauskäytäntö poronhoitoalueella ei toimi. Nykyisen käytännön mukaan poronhoitoalueella maksetaan korvauksia susien tekemistä vahingoista, mutta samalla myönnetään kaatoluvat lähes kaikille susille. Vielä ikävämmäksi tilanteen tekee se, että poronhoitoalueen korvauskäytäntö vaikuttaa suden suojelun mahdollisuuksiin sen ulkopuolella”, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen moittii.
Suomen susikanta on laskenut hälyttävästi. Suomessa on enää noin 150-160 sutta. Poronhoitoalueella susikantaa ei käytännössä ole.
”Mikäli Suomessa halutaan säilyttää elinvoimainen susikanta, on jotain tehtävä ja nopeasti. Maa- ja Metsätalousministeriön pitää puuttua asiaan ja jäädyttää susiluvat toistaiseksi. Poronhoitoalueen osalta suden tulevaisuus näyttää toivottomalta. Aina kun sinne susi eksyy, se tapetaan luvalla tai laittomasti”, sanoo Wild Lynxin puheenjohtaja Jaana Julin.
Lisätietoja:
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
p. 040 558 6097, savely(at)utu.fi
Jaana Julin, puheenjohtaja, Wild Lynx ry
p. 050 541 1912, jaana.julin(at)gmail.com
http://www.luontoliitto.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
http://www.salakaadotseis.fi
http://www.wildlynx.suntuubi.com1.4.2010
Maa- ja metsätalousministeriön puututtava
Lapin riistanhoitopiirin toimiin nyt!Lapin riistahoitopiiri on myöntänyt UKK-kansallispuiston alueelle juuri kaksi sudentappolupaa susien aiheuttamien porovahinkojen perusteella. Tämä kertoo karun totuuden siitä, kuinka poronhoitoalueella suhtaudutaan suurpetoihin ja niiden elämisen mahdollisuuksiin luonnonsuojelualueilla.
Poronhoitoalueen kohdalla porovahinkojen todentaminen on leväperäistä. Suurpedot halutaan tappaa alueelta viimeiseen asti ilman, että vahinkoja tarkistetaan kunnolla. Lapin riistanhoitopiiri on juuri hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä lupaa käyttää suunnitellulle susijahdille moottorikelkkoja. Sudentappoluvat ovat nyt ministeriön virkamiesten käsissä.
”Maa- ja metsätalousministeriön on puhallettava peli poikki välittömästi ja otettava Lapin riistanhoitopiiri erityisen tarkkailun alle sekä selvitettävä porovahinkojen todenperäisyys. Ministeriön on ymmärrettävä, että vastuu suden tulevaisuudesta on virkamiehillä”, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Suomen susikanta on romahtanut. Susia on Suomessa tällä hetkellä ainoastaan 150–160 yksilöä. Sen lisäksi, että Suomessa rehottaa salametsästys, maa- ja metsätalousministeriö on antanut mahdollisuuden tappaa poronhoitoalueen sudet viimeiseen yksilöön asti.
Päätäntävalta susien tappoluvista on siirretty jo jokin aika sitten riistanhoitopiireille, joissa metsästäjät ovat yliedustettuina.
Erityisen ongelmallinen tilanne on tällä hetkellä juuri pohjoisessa Suomessa.
Esimerkiksi hiljattain poronhoitoalueelle myönnetyn ilveksen tappoluvan perustelut olivat varsin kyseenalaisia. Ilveksen arvioitiin tappaneen 14 poroa, vaikka todisteita oli vain yhdestä tapauksesta. Inarin riistanhoitoyhdistyksen ja Metsähallituksen mukaan kyseisiä porovahinkoja ei ole pääsääntöisesti tarkistettu maaseutuelinkeinoviranomaisten toimesta. Riistanhoitopiiri myönsi kuitenkin luvan naarasilveksen tappamiselle. Tässä tilanteessa ei ollut edes tietoa siitä, oliko ilveksellä pentuja.
Lisätietoja:
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, 040 560 7303,
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja, 040 558 6097,
savely(at)utu.fi
http://www.luontoliitto.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
http://www.salakaadotseis.fi
25.3.2010
Jokainen susi on tärkeä Suomen heikentyneelle susikannalleUudessakaupungissa tapettiin susi tämän viikon tiistaina poikkeusluvalla poliisin määräyksellä. Luonto-Liitto ja Wild Lynx ry tuomitsevat tappopäätöksen.
Suomen susikanta on heikentynyt hälyttävästi lähinnä salametsästyksen vuoksi. Susia arvioidaan olevan ainoastaan 150–160.
”Näin pienen kannan kohdalla pitäisi pohtia hyvin vakavasti tappolupien myöntämisen jäädyttämistä ja vaihtoehtoisia menettelytapoja esimerkiksi loukkaantuneiden yksilöiden kohdalla”, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen sanoo.
Uudenkaupungin tapauksessa sunnuntaina havaittiin susi, jonka epäiltiin loukanneen jalkansa. Poliisi myönsi metsästäjille luvan sen tappamiseksi. Susi kuitenkin pakeni jäljestäjiä ja lupa raukesi, kunnes suden jäljet havaittiin tiistaina yli kymmenen kilometrin päässä aiemmasta paikasta. Poliisi myönsi suden tappamiselle uuden luvan.
Luonto-Liiton susiryhmä ja Wild Lynx tarjosivat poliisille apuaan ja ehdottivat vaihtoehtoisena menettelynä suden kiinniottamista elävänä.
”Sutta ei olisi tarvinnut tappaa. Nyt toimittiin liian hätiköidysti, eivätkä viranomaiset pohtineet eri vaihtoehtoja. Meillä oli valmius lähteä välittömästi paikan päälle ja toimittaa susi tutkittavaksi", Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin sanoo.
Aika ei riittänyt eikä poliisi ollut kiinnostunut perumaan myöntämäänsä tappolupaa.
"Koska poliisilta ei edellisenä päivänä saadusta lupauksesta huolimatta tullut tietoa uuden susijahdin alkamisesta, asiassa oltiin jo lähtökohtaisesti myöhässä. Kuitenkin maanantaina jahdin ollessa jo käynnissä elävänä pyytämisen taakse saatiin niin maa- ja metsätalousministeriön kuin riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suostumus.", Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen sanoo.
Lisätiedot:
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
040 558 6097, savely(at)utu.fi
Jaana Julin, puheenjohtaja, Wild Lynx ry, 050 541 1912
jaana.julin(at)gmail.com
www.luontoliitto.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
www.salakaadotseis.fi
www.wildlynx.suntuubi.com11.3.2010
Luonto-Liitto ja Wild Lynx ry huolestuneita
jalkanarupyynnissä esiintulleista suurpetosurmistaTänä vuonna metsästäjien virittämiin ketuille tarkoitettuihin jalkanaruansoihin on jäänyt kiinni jo kaksi ilvestä. Kainuun Sotkamossa ilves jouduttiin lopettamaan vammojensa vuoksi. Myös Polvijärvellä samankaltaisessa tapauksessa jalkanaruun kiinni jäänyt ilves täytyi lopettaa.
Jalkanaru on yksi kettujen metsästyksessä käytetty pyyntiväline, jossa vaijerista tehty ansasilmukka laukeaa eläimen jalan ympärille. Jalkanaru ei valikoi eläinuhriaan, vaan siihen voi jäädä lähes mikä tahansa ansaan astunut eläin.
"Jalkanarun käyttö metsästysmenetelmänä on erittäin kyseenalainen. Se on pahimmassa tapauksessa pitkäaikaisesti erittäin kivulias. Jalkanarun käyttö metsästyksessä on lähinnä jäänne menneisyydestä", kritisoi Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin.
Poliisi selvittää mahdollista suden jalkanarupyyntitapausta Vieremällä
Pohjois-Savon Vieremällä viikko sitten paljastuneen suden salametsästystapauksen osalta poliisi tutkii myös mahdollisuutta sille, että kyseinen susi olisi tapettu juuri jalkanarupyynnin yhteydessä. Aiemmiltakin vuosilta tunnetaan myös tapaus, jossa suden jalassa on ollut ketun pyyntiin tarkoitettu jalkanaru.
Luonto-Liitto ja Wild Lynx peräänkuuluttavat toimenpiteitä jalkanarupyyntimenetelmän tarpeellisuudesta. Jalkanarun käyttö ketun metsästyksessä on toistaiseksi laillista, mutta ilvesten ja susien jääminen pyynnin sivusaaliiksi on tuomittavaa.
"Jalkanaru on mitoitettu ketun jalan koon mukaan, minkä vuoksi ilveksen tai suden jalan ympärille kiristyessään vaijeri on erittäin tiukka ja aiheuttaa suurta ja pitkäkestoista tuskaa. Lisäksi suurpedot saattavat isoina eläiminä repiä vaijeriin kiinnitetyn painon irti ja kadota kipua ja haittaa aiheuttava vaijeri jalassaan", sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Lisätiedot:
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, 040 560 7303
Jaana Julin, puheenjohtaja, Wild Lynx ry jaana.julin(at)gmail.com, 050 541 1912
www.luontoliitto.fi/susiryhma
www.salakaadotseis.fi
www.wildlynx.suntuubi.com
1.3.2010
Luonto-Liitto vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä välitöntä toimintaa
Suomen susikannan pelastamiseksi
Luonto-Liitto vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä välitöntä toimintaa Suomen susikannan pelastamiseksi
Viimeisin arvio Suomen susikannan koosta osoittaa että susi on Suomessa pahassa pulassa.
Susia on Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan maassamme ainoastaan 150-160 yksilöä. Muutaman vuoden aikana Suomen susikanta on RKTL:n arvioiden mukaan vähentynyt yli sadalla yksilöllä.
Luonto-Liitto vaatii riistaeläimistä vastaavaa maa- ja metsätalousministeriötä ministerinsä johdolla viimein ottamaan asian tosissaan ja tarttumaan susikannan alati heikkenevään tilaan ennen kuin on liian myöhäistä.
”Ministeriö ei ole osoittanut mitään toimenpiteitä susikannan laskuun puuttumiseksi. Se ei ole myöskään tehnyt mitään susikantaan kohdistuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Ministeriö on ainoastaan edistänyt susikannan laskua antamalla riistanhoitopiireille mahdollisuuden liian suurelle luvanmyöntömäärälle”, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen moittii.
Suurin syy susikannan radikaaliin laskuun on lajiin kohdistuva voimakas salametsästys. Mitkään muut tekijät eivät selitä kannanromahdusta ja yhtäkkisesti autioituneita kokonaisten susilaumojen reviirejä. Esiin tulleet salametsästystapaukset ovat vain jäävuoren huippu koko ongelmasta.
”On irvokasta kuinka Suomi selviytyi edellisen kerran susiasiasta tehdystä EU-kantelusta vetoamalla maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittuun kannanhoitosuunnitelmaan. Kuitenkin susikannan kehitys kääntyi nopeaan laskuun nimenomaan heti hoitosuunnitelman tekemisen jälkeen”, Sami Lyytinen sanoo.
Suomen susien ahdinkoa lisää myös Venäjän Karjalan susikannan romahdus, minkä seurauksena Suomi ei saa susikantaan täydennystä rajan takaa. Tilanne on kääntynyt jopa päinvastaiseksi: susia päätyy Venäjän puolelle enemmän kuin sieltä susia Suomeen saapuu.
Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Lukumääräisesti niitä on jopa vähemmän kuin saimaannorppia.
Lisätiedot:
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
savely(at)utu.fi p. 040 558 6097
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö
sami.saynevirt(at)luontoliitto.fi p. 040 560 7303
www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
SEY ja Luonto-Liitto jättivät tutkintapyynnön suden jahtaamisesta
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Luonto-Liitto ovat jättäneet perjantaina 26.2.2010 tutkintapyynnön tapauksesta, jossa sutta ajetaan takaa autolla Kyrössä. Tapaus tuli esille tällä viikolla Auranmaan viikkolehden nettisivuilla julkaistun videon avulla.
”Kyseessä ei ole harmiton jolkottelu, vaan susi on silmin nähden kauhuissaan, kun auto ajaa eläintä takaa jopa 70 kilometrin tuntivauhdilla. Suden takaa-ajo on selvästi tahallista. On selvää, että tapauksessa rikotaan eläinsuojelulakia”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö tapauksesta.
”Jahtaamisvideo on herättänyt tuohtumusta sekä jäsenistömme että tavallisten ihmisten keskuudessa. On surullista, että eläimille tahallisesti aiheutettu kärsimys näyttää tuottavan jollekulle huvia. Erityisesti tätä näyttää ilmenevän suurpetojen kohdalla. Ihmisten perusteeton petoviha ei näytä laantumisen merkkejä”, kommentoi Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Järjestöjen jättämässä tutkintapyynnössä vedotaan erityisesti eläinsuojeluasetuksen 12 §:n, jossa määrätään eläinten kohtelusta ja käsittelystä: ”Eläintä on kohdeltava rauhallisesti, eikä sitä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää.” sekä metsästyslain 36 § riistaeläinten häiritsemiskieltoon ”Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa”. Lisäksi tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko metsästyslain 32 §:ää rikottu ”Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla”.
Video on nähtävissä osoitteessa: http://www.auranmaanviikkolehti.fi/ ja saatavissa SEYstä sekä Luonto-Liitosta.
Lisätietoja:
SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö
helina.ylisirnio(at)sey.fi, p. 050 371 2740
Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, p. 040 560 7303
Järjestöjen nettisivut:
www.sey.fi
www.luontoliitto.fi
wwwluontoliitto.fi/susiryhma
29.4.2009
Luonto-Liitto ei hyväksy Lapin UKK-puistossa liikkuneen suden tappamista
Luonto-Liitto ei hyväksy Lapin riistanhoitopiirin myöntämää tappolupaa Urho Kekkosen kansallispuistossa liikkuneelle sudelle. Luonto-Liiton mielestä tapaus osoittaa räikeällä tavalla, että sudella ei ole nykykäytännön mukaan elinsijaa edes Lapin isoissa kansallispuistossa, joita markkinoidaan kuitenkin myös suurpetojen turvapaikkoina.
Tapetuksi tuomittu susi on tiettävästi sama yksilö, jota kuukausi aiemmin yritettiin UKK-puiston alueella laittomasti saada hengiltä moottorikelkoilla sitä jahdaten. Virkavallan väLiintulon ansiosta laiton jahti keskeytyi ja takaa-ajon näännyttämä susi säilyi hengissä.
– Päiväkausia kestävä suden jahtaaminen henkihieveriin on jo eläinrääkkäystä, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Lapin susikanta on olematon ja koostuu muutamasta yksittäisestä susiyksilöstä. Jotkut susista elävät molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa.
– Eikö Lapin kuulunut olla villin luontomme tyyssija? On irvokasta, että esimerkiksi Lapin matkamuistoesineitä myyvät liikkeet ovat täynnä susiaiheisia tuotteita, ja silti viimeinenkin susi pitää kerta toisensa jälkeen tappaa maakunnan alueelta, Säynevirta ihmettelee.
Luonto-Liitto pitää tärkeänä, että poronhoitoalueen erityistilanteesta susikannan hoidon suhteen alettaisiin keskustella laajemmin. Suomella ja erityisesti poronhoitoalueilla on keskeinen rooli ajateltaessa Skandinavian hyvin sisäsiittoisen susikannan tulevaisuutta. Jos Suomen poronhoitoalueella ei sallita susia lainkaan, ei Ruotsin ja Norjan susikanta voi saada kaipaamaansa uutta geeniperimää sukusiittoisuutta helpottamaan.
Luonto-Liiton toimintaa Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi vetää järjestön susiryhmä. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
Kuvassa aiemmin tänä talvena UKK-puistossa kuvattu kelkkajahdin näännyttämä susi. Kuva: Luonto-Liitto.
Julkaisuvapaita kuvia:
http://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/wp-content/uploads/2009/04/ukksusi_1.jpghttp://www.luontoliitto.fi/tiedotteet/wp-content/uploads/2009/04/ukksusi_2.jpg
Lisätiedot:
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö
sami.saynevirt(at)luontoliitto.fi puh. 040 560 7303
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
savely(at)utu.fi puh. 040 558 6097
www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
20.3.2009
Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtajaksi pöytyäläinen Sami LyytinenLuonto-Liiton susiryhmän puheenjohtajaksi on valittu Sami Lyytinen, 33-vuotias tuntiopettaja ja Luonto-Liiton aktiivi Pöytyältä. Lyytinen on aiemmin toiminut mm. susiryhmän salametsästyksen vastaisessa Salakaadot
seis – kampanjassa.
"Sudelle pitää suoda sijansa keskeisenä osana suomalaista luontoa. Susi on pääsääntöisesti ihmisen kannalta vaaraton ja harmiton eläin, jonka rinnalla voidaan elää myös Etelä-Suomessa. Todellisia ongelmia aiheuttavien susien osalta Suomessa on riittävät keinot niihin puuttumiseksi. Susista käytävässä keskustelussa ongelmallisuus korostuu kuitenkin liiaksi", sanoo susiryhmän tuore puheenjohtaja.
Sami Lyytisen lisäksi Luonto-Liiton susiryhmän hallituksessa jatkavat Mervi Laaksonen, Henrik Wolff, Heidi Kettunen, Marjo Sivula, Marjaana Laaksonen ja Sami Säynevirta. Uutena hallitukseen valittiin Marija Wallden Sastamalasta ja Suvi-Tuuli Juntunen Kajaanista.
Susiryhmällä on käynnissä Salakaadot seis –kampanja. Sen pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon ja suteen kohdistuvaan salametsästykseen tulee puuttua.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan. Susiryhmä jätti hiljattain poliisille tutkintapyynnön Mynämäeltä löydetystä todennäköisestä suden tapposyötistä.
Lisätietoja:
Sami Lyytinen, biologi ja Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
savely(at)utu.fi, p. 040 558 6097
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, Luonto-Liitto
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, p. 040 560 7303
www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
16.3. 2009
Luonto-Liitto jätti poliisille tutkintapyynnön tapposyötistäLuonto-Liitto on jättänyt perjantaina 13.3. poliisille tutkintapyynnön Laajoen kylästä Mynämäeltä löydetystä todennäköisestä suden tapposyötistä. Vaahtomuovinen ja vereen kasteltu syötti löytyi valkohäntäkaurishaaskan vierestä Varsinais-Suomen pohjoisosissa elävän susilauman reviiriltä. Samanlaisia syöttejä on löydetty aiemmin Itä-Suomen susialueilta.
Tapposyötit ovat laittomia ja tarkoitettu aiheuttamaan niitä syöneelle eläimelle erittäin tuskallisen ja hitaan kuoleman. Haaska ei vaikuttanut minkään eläimen tappamalta ja sen vierellä oli tuoreita traktorin jälkiä. Luonto-Liitto pyytääkin poliisia selvittämään, miksi haaska on maastoon toimitettu ja liittyykö tapahtumaan rikosta. Jos tapaukseen liittyy laittomia toimia, Luonto-Liitto vaatii että, syylliset selvitetään ja asetetaan edesvastuuseen.
"Kun löysimme haaskan, maakotka pyrähti paikalta lentoon. Itselläni oli koira mukana. Kumpi tahansa näistä olisi voinut joutua tällaisen tapposyötin uhriksi", kertoo Marija Wallden Luonto-Liiton susiryhmästä ja yksi haaskan sattumalta löytäneistä. "Lain mukaan jokaisella on oikeus ja jopa velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan tai tietämistään salametsästystapauksista viranomaisille", Wallden jatkaa.
Luonto-Liitto on huolissaan suurpetoihin kohdistuvasta salametsästyksestä. Laajoen tapaus osoittaa, että salametsästystä tapahtuu myös Länsi-Suomessa asutuksen keskellä. Viime vuoden helmikuussa noin kymmenen kilometrin päässä tapposyötin löytöpaikasta ammuttiin poliisin myöntämällä luvalla huonokuntoinen susi, jota oli ammuttu aiemmin laittomasti haulikolla.
"Vuonna 2003 Luonto-Liitto teki tutkintapyynnön pantasusi-Millan katoamisesta. Milla-suden lisäksi toinenkin susi löydettiin ammuttuina merestä Pyhäjoella. Viime vuonna susikannan kehitys kääntyi laskuun todennäköisesti juuri salametsästyksen seurauksena", sanoo Sami Säynevirta Luonto-Liitosta.
Susi on Suomessa uhanalainen ja rauhoitettu laji, jota saa metsästää vain riistanhoitopiirin myöntämillä poikkeusluvilla. Salametsästys haittaa susikannan suunnitelmallista hoitoa ja saattaa vaikeuttaa lupien myöntämistä todellisten ongelmayksilöiden kohdalla.
Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanjan pääviestinä on, että susi kuuluu Suomen luontoon ja suteen kohdistuvaan salametsästykseen pitää puuttua.
Lisätietoja
Marija Wallden, Luonto-Liiton susiryhmän hallituksen jäsen, p. 044 571 2909
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, p. 040 560 7303
www.luontoliitto.fi/susiryhma
www.salakaadotseis.fi
23.2.2009
Lieksassa hiihdetään ensi viikonloppuna susien jäljilläLuonto-Liiton susiryhmän jälkihiihdolla perehdytään eläinten lumijälkien tunnistamiseen Pohjois-Karjalan Lieksassa 26.2.-1.3. Retkillä halutaan osoittaa, että suurpedot eivät vain karkoita retkeilijöitä vaan voivat jopa houkutella heitä. Samalla susiryhmä muistuttaa, että sudet voisivat olla maakunnallinen luontomatkailuvaltti. Lieksan alueella liikkuu kaksi susilaumaa, joiden jälkiä hiihtäjät toivovat löytyvänsä.
“Susihiihdot ovat positiivista sudensuojelutoimintaa. Jälkien tunnistamisen lisäksi hiihdoilla opetellaan erätaitoja ja nautitaan luonnonrauhasta”, kertoo susihiihtojen järjestelyistä vastaava susiryhmän aktiivi ja eräopas Anna Kähkönen.
Suomessa elää tällä hetkellä noin 220-240 sutta, ja suden kohtaaminen luonnossa on harvinaista. Pelkästään mahdollisuus nähdä suden jälkiä on saanut liikkeelle luonnosta kiinnostuneita retkeilijöitä eri puolelta Suomea.
”Susi on erittäin kiinnostava eläin myös kansainvälistä matkailua ajatellen. Sudesta tuodaan yleensä esille vain sen kielteiset puolet, vaikka susi voisi hyvinkin olla syy tulla matkailemaan syrjäseuduille. Susien ja matkailun avulla voitaisiin saada lisää työpaikkoja ja elämisen mahdollisuuksia syrjäseuduille. Suden matkailuarvoa rajoittaa tällä hetkellä eniten Suomen alhainen susikanta”, sanoo kainuulainen luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski.
Susihiihtotapahtuma on osa Luonto-Liiton salametsästyksen vastaista Salakaadot seis -kampanjaa. Kampanjan pääviestinä on, että susi kuuluu Suomen luontoon. Kampanjassa on mukana joukko susialueilla eläviä henkilöitä, jotka ovat sitä mieltä, että rinnakkainelo susien kanssa on mahdollista. Myös luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski on mukana kampanjassa.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, vaikuttaa asenteisiin sekä pyrkii vähentämään turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
Lisätiedot:
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, 040 560 7303
Anna Kähkönen, susiryhmän aktiivi ja eräopas, anna.kahkonen(at)gmail.com, 040 585 8524
Ari Sääski, luontomatkailuyrittäjä ari.saaski@wildbrownbear.fi, 040 546 9008
www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
6.2.2009
Luonto-Liitto toivoo kiimarauhaa susilleEteläisessä Suomessa susien kiima-aika on jo alkanut. Tämän voi päätellä susinaaraan hangelle tiputtelemista verijäljistä. Veri lumella susien jälkijotoksella voi siis tässä tapauksessa iloinen merkki tulevista pennuista. Luonto-Liitto toivoo susille rauhallista lisääntymisaikaa.
- Lounais-Suomen ainoan susilauman johtajanaaras on jättänyt merkkejä juoksustaan jo reilun viikon ajan. Sen sijaan Suomen susikannan ydinalueella Kainuussa kiiman alkuun mennee vielä tovi, toteaa biologi Sami Lyytinen, joka on seuraillut Varsinais-Suomen pohjoisosissa liikkuvien susien elämää jo neljän vuoden ajan.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreimman arvion mukaan Suomessa on susia tällä hetkellä 215-240. Viime vuonna susien määrän havaittiin laskeneen reippaasti, ja syyksi tähän epäillään salametsästystä.
Viimeisin laiton sudentappo tuli ilmi joulun jälkeen Sodankylän Pomokairassa, missä susi ammuttiin moottorikelkasta pitkän takaa-ajon jälkeen. Lisäksi riistahoitopiirit ovat myöntäneet alkaneen vuoden puolella lupia yli kymmenen suden kaatamiseen. Luonto-Liiton susiryhmä pitää tietyissä tapauksissa lupaperusteluita riittämättöminä.
- Osa kaatoluvista on myönnetty pelkästään asutuksen läheltä löytyneiden jälkihavaintojen perusteella, vaikka pihapiirissä käväisy ei tee sudesta häirikköä, kertoo Luonto-Liiton järjestöpäälikkö Sami Säynevirta.
- Lupia ole myöskään kohdennettu mihinkään tiettyihin yksilöihin, vaan tapetuksi voi joutua mikä tahansa alueen susista, Säynevirta jatkaa.
Susilaumassa vain johtajanaaras lisääntyy, ja pennut syntyvät tavallisesti touko-kesäkuussa. Suurin osa poikasista jättää synnyinlaumansa seuraavana keväänä, mutta osa jää laumaan auttamaan uusien pentujen hoidossa. Nuoret sudet voivat vaeltaa satoja kilometrejä etsiessään itselleen kumppania ja sopivaa reviiriä. Näin Suomen susikannan ydinalueilta itäisestä Suomesta on vaeltanut susia myös Keski- ja Länsi-Suomeen, missä susia ei ole elänyt sataan vuoteen.
Luonto-Liiton Salakaadot seis –kampanja jatkuu maaliskuun loppuun. Kampanjan pääviestinä on, että susi kuuluu Suomen luontoon ja ihmisen ja suden rinnakkaiselo samoilla alueilla on mahdollista.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
Lisätietoja:
Sami Lyytinen, biologi ja susiryhmän hallituksen jäsen,
savely(at)utu.fi, puh. 040 5586097
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi,
puh. 040 5607303
http://www.salakaadotseis.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
Pressikuvia:
Alfanaaraan makuupaikalleen jättämä merkki kiiman alkamisesta (Mynämäki
27.1.2009). Kuva Luonto-Liitto / Sami Lyytinen.
http://www.luontoliitto.fi/nl/sudenmakuupaikka_samilyytinen.jpg
Alfanaaraan virtsamerkki, jonka väri kertoo ihmisellekin kiiman alusta
(Mynämäki 27.1.2009). Kuva Luonto-Liitto / Sami Lyytinen.
http://www.luontoliitto.fi/nl/alfanaaraanvirtsamerkki_samilyytinen.jpg
19.12.2008
Kirjailija Heikki Turunen kirjoitti Salakaadot seis –kampanjalle susimyönteisen joulutarinanLuonto-Liiton Salakaadot seis –kampanjan suojelija Heikki Turunen on kirjoittanut erilaisen joulutarinan, joka julkaistiin tänään 19.12.Kalevan PeTo-liitteen verkkosivuilla (http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=770722). Pikku-Hilkan paras joulu
–sadussa ihmisen ja suden osat vaihtuvat, ja lukija saa kurkistaa suden elämään metsästyspaineen alla. Tavallisestihan susi on saduissa ja tarinoissa pahiksen roolissa.
- ”Ihmisen saa tappaa, kunhan ei kärähdä, se on korpilaki”, sanoo Ukkosusi vainoamalleen Korpi-Kustaalle joulusadussani. Salametsästäjän näkemässä unessa suden ja ihmisen osat siinä ovat vaihtuneet ja lajit osaavat kommunikoida keskenään, Heikki Turunen kertoo.
- Maaseudulla asuvana tiedän, että niin kansan hiljainen enemmistö todella ajattelee sudesta ennakkoluulojensa, tiedon puutteen tai väärän tiedon pohjalta. Sudesta, sen vaistonvaraisen luontokappaleen tajunnassa, saattaa hyvinkin tuntua kuten satu kertoo, kun pedoista pelottavin sen silmissä, ihminen, vainoaa ja tappaa. Tarinalla tahdon sanoa, että oikean tiedon ohella kyky ja halu eläytyä villieläimen asemaan auttaisi ihmistä suhtautumaan siihen luomakunnan herran arvon mukaisella tavalla, armolla ja kunnioituksella, ilman ’lynkkausmielilaa’, Turunen jatkaa.
Luonto-Liitto toivoo joulurauhaa myös susille. Salametsästys on maassamme yleinen ongelma, ja Suomen susikanta taantunut on viime aikoina ilmeisesti juuri laittoman metsästyksen takia. Sudenmetsästyskausi poronhoitoalueen ulkopuolella jatkuu 31.3. saakka.
Turusen jouluhenkinen tarina on huomisesta 20.12. alkaen luettavissa myös Salakaadot seis –kampanjan verkkosivuilla osoitteessa www.salakaadotseis.fi/joulutarina. Kampanjan pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon, ja ihmisen ja suden rinnakkaiselo samoilla alueilla on mahdollista. Salametsästystä ei tule hyväksyä edes hiljaisesti.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
Lisätietoja:
Heikki Turunen, kansankirjailija, heikki.turunen(at)ppa.inet.fi,
puh.040 758 6607
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi,
puh. (09) 68 444 232 tai 040 560 7303
Laura Manninen, tiedottaja, laura.manninen(at)luontoliitto.fi,
puh. 050 3031840
www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
26.11.2008
Laumanvartijakoirat torjuvat tehokkaasti suurpetovahinkojaRastimo korostaa Myrsky-elokuvan luonnonsuojelusanomaa
Luonto-Liiton Salakaadot seis –kampanja painottaa, että petoeläinvahinkoja tulisi ehkäistä ennalta sen sijaan, että keskitytään korjailemaan niiden seurauksia.
Laumanvartijakoiran käyttö on yli tuhat vuotta vanha keino suurpetovahinkojen ehkäisemiseksi. Tämän luonnonmukaisen menetelmän käyttöä haluaisi edistää myös elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo, jonka kaukasianpaimenkoirasta kertova koko perheen elokuva ’Myrsky’ julkaistaan DVD:nä 8.12.
- Toivoisin, että Myrsky-elokuvani herättäisi ihmiset huomaamaan, että laumanvartijakoiran käyttö kotitilan vartijana on pehmeämpi ja ekologisempi keino suojella perhettä ja kotieläimiä susilta kuin salametsästys, sanoo Rastimo.
Vahinkojen ehkäisemiseksi on kehitetty monia toimivia menetelmiä, kuten sähköistettyjen susiaitojen rakentaminen, mutta suojatoimet kotieläinten turvaamiseksi ovat monesti riittämättömiä. Ratkaisua haetaan sen sijaan usein salametsästyksestä, ja Suomen susikanta onkin viime aikoina taantunut voimakkaasti ilmeisesti juuri laittoman metsästyksen takia.
Salakaadot seis! –kampanjassa on mukana koirahoitolayrittäjä ja maremmano-abruzzese rodun kasvattaja Anne Juppi.
- Koirien käyttäminen kotieläinten ja pihalla leikkivien lasten turvana on varteenotettava vaihtoehto, jonka avulla susia ei tarvitse turhaan tappaa, Juppi pohtii.
Laumanvartijakoirien käyttö on monissa maissa edelleen yleistä ja jopa nousussa. Suomessa koirien käytöstä suurpetovahinkojen ehkäisemisessä ei ole pitkää kokemusta, positiivisia kokemuksia kylläkin.
Laumanvartijakoirista väitöskirjaa tekevän Teet Otstavelin tavoitteena on löytää Suomen olosuhteisiin sopivat laumanvartijakoirien käyttötavat.
- Kaikki tutkimuksessa mukana olevat tilalliset ovat olleet tyytyväisiä, sillä suurpetovahinkoja ei ole koirien käytön aikana esiintynyt. Tiloilla todistettiin kylläkin monia torjuttuja hyökkäyksiä, Otstavel kertoo.
- Laumanvartijakoirien onnistunut työkäyttö edistää konkreettisesti turvallisuuden tunnetta vähentämällä vahinkouhkaa kotieläimille ja asukkaiden susipelkoa, Otstavel jatkaa.
Salakaadot seis! –kampanjan pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon, ja ihmisen ja suden rinnakkaiselo samoilla alueilla on mahdollista. Kampanjassa 15 suomalaista kertoo kokemuksiaan sudesta, ja sen suojelijana on kirjailija Heikki Turunen Pohjois-Karjalasta.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
Lisätietoja:
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö,
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, puh. 040 5607303
Kaisa Rastimo, elokuvaohjaaja,
kaisa.rastimo(at)stormheart.fi, puh. 0503718114
Teet Otstavel, tutkija,
teet.otstavel(at)helsinki.fi, puh. 050 5462365
Anne Juppi, koirahoitolayrittäjä ja maremmano-abruzzese rodun kasvattaja,
kennel(at)juppsguard.net, puh. 040 5873517
http://www.salakaadotseis.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
http://www.myrskyelokuva.fi
31.10.
Luonto-Liitto puuttuu turhan susipelon lietsomiseenLuonto-Liiton ja Kotivinkin Ympäristö nyt! -kyselyssä lähes kolmasosa vastaajista kertoi pelkäävänsä metsässä liikkuessaan susia tai karhuja. Yli 50-vuotiaista vastaajista pedoista oli huolissaan jopa 42 prosenttia. Kyselyyn osallistui Kotivinkin, Luonto-Liiton ja Trendin nettisivuilla 1854 vastaajaa, joista 93 prosenttia oli naisia ja 60 prosenttia 20-39-vuotiaita.
Kenenkään pelkoa ei pidä väheksyä. Luonto-Liitto kuitenkin toivoo, että lisäämällä oikeaa tietoa voitaisiin päästä eroon epärealistisista pelon aiheista. Petopelko ja -viha toimivat myös yllykkeenä salametsästykselle, joka on merkittävä uhka maamme susikannalle. Suomen susikanta on viime aikoina taantunut ilmeisesti laittoman metsästyksen takia. Sudenmetsästyskausi poronhoitoalueen ulkopuolella alkaa 1.11.
- Susien takia en lapseni puolesta pelkää. Liikenne, kodin tapaturmat, ilmastonmuutos ja sairastuminen pelottavat kyllä, kertoo Kuhmossa asuva Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mervi Laaksonen.
Luonto-Liiton käynnissä olevan Salakaadot seis –kampanjan pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon, ja ihmisen ja suden rinnakkaiselo samoilla alueilla on mahdollista. Kampanjassa 15 suomalaista kertoo kokemuksiaan sudesta. Kampanjan suojelijana on kirjailija Heikki Turunen Pohjois-Karjalasta.
Suomessa suden ei tiedetä tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen. Normaalisti susi pelkää ihmistä, ja tänä päivänä ihmisvahingoille altistavia tekijöitä on vähemmän kuin 1800-luvulla. Todennäköisyys joutua suden hyökkäyksen kohteeksi on siis paljon pienempi kuin usein kuvitellaan.
- Suurena petoeläimenä susi saattaa aiheuttaa ihmiselle vaaratilanteita, mutta kokoonsa nähden se on tehnyt ihmiselle suhteellisen vähän vahinkoa, toteaa Luonto-Liiton tiedottaja Laura Manninen.
Salakaadot seis –kampanja muistuttaa, että suhteellisuudentajullekin olisi kysyntää. Esimerkiksi hirvikolarit, mehiläiset ja ampiaiset aiheuttavat ihmiselle moninkertaisen kuolemanriskin suteen verrattuna. Koiran hyökkäyksen seurauksena on menehtynyt ainakin kymmenen suomalaista vuosien 1998-2006 aikana.
Suurpetopelko on pitkälti opittua. Nykyajan ihmisellä ei ole kokemusta suden vaarallisuudesta ihmistä kohtaan, mutta sensaationhakuiset tarinat antavat sudesta vääristyneen kuvan ja lietsovat näin osaltaan susipelkoa.
Lasten käsityksiin pedoista vaikuttavat edelleen myös satujen Isot Pahat Sudet. Tutkimusten mukaan lapset yhdistävät eläinsatujen hahmojen ominaisuudet todellisiin eläimiin. Tuore esimerkki suden roolista ilkeänä tappajana on elokuvassa Niko – lentäjän poika. Pelot juurtuvat mieliin ja siirtyvät usein lasten vartuttua aikuisiksi puolihuolimattomasti sukupolvelta toiselle.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
Lisätietoja:
Mervi Laaksonen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja,
mervi.koskela(at)kuhmo.net, puh. 050 3368400
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, puh.
(09) 68 444 232 tai 040 560 7303
Laura Manninen, tiedottaja, laura.manninen(at)luontoliitto.fi, puh. 050
3031840
www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
Ympäristö nyt –kysely: www.kotivinkki.fi/direct.aspx?area=page&prm1=3222
16.9.
Salakaadot seis –kampanja käynnistyy lokakuun alussaLuonto-Liiton Salakaadot seis –kampanja käynnistyy 1.10., jolloin alkaa sudenmetsästyskausi poronhoitoalueella. Kampanjan pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon, ja ihmisen sekä suden rinnakkainelo samoilla alueilla on mahdollista. Salametsästystä ei pidä hyväksyä edes hiljaisesti.
Suomessa laiton metsästys on yhä laajempi ongelma. Maamme susikanta on taantunut viime aikoina voimakkaasti, ja susia on kadonnut enemmän kuin niitä on luvallisesti kaadettu. Salametsästys on merkitävä uhka Suomen susikannalle. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen huhtikuussa julkaistun selvityksen mukaan Suomen susikanta taantui vuoden aikana 250-270 yksilöstä noin 200 yksilöön.
Kampanjan suojelijana on kirjailija Heikki Turunen Pohjois-Karjalasta.
- Suden aiheuttamat vahingot syrjäseutujen kotieläintaloudelle sekä lähinnä koululasten liikkumista rajoittava, heissä pitkävaikutteisia traumoja ruokkiva sudenpelko ovat ongelmia, joihin on löydettävä ratkaisu yksissätuumin paikallisten asukkaiden ja asiasta päättävien viranomaistahojen kesken. Missään tapauksessa se ei ole salametsästys, lynkkausta muistuttava lain ottaminen omiin käsiinsä, toteaa Heikki Turunen.
Kampanjassa 15 susialueella elävää suomalaista kertoo kokemuksiaan susista. Kampanja jakaa lisäksi tietoa muun muassa suden ekologiasta, salakaadoista, petovahinkojen ennaltaehkäisemistä ja jokaisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksista.
Luonto-Liiton mielestä Suomen susikannan tulevaisuus ei voi olla hallitsemattomasti salametsästäjien käsissä. Siksi tarvitaan paitsi asennemuutosta, myös enemmän resursseja metsästyksen valvontaan, metsästysrikosten selvittämiseen ja petovahinkojen ennaltaehkäisemiseen.
Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.
Lisätietoja:
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö,
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, puh.(09) 68 444 232 tai 040 560 7303
Laura Manninen, tiedottaja,
laura.manninen(at)luontoliitto.fi, puh. 050 3031840
Mervi Laaksonen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja,
mervi.koskela(at)kuhmo.net, puh. 050 336840
www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
