Salakaadot

Salametsästys on rikos. Se on Suomessa laajamittaista metsästysrikollisuutta.

Laitonta suurpetoihin kohdistuvaa pyyntiä tapahtuu koko maassa. Erityisen suurta ongelma on poronhoitoalueella, mutta myös itäisessä Suomessa, toisin sanoen alueilla missä on laajempia asumattomia ja harvaan asuttuja alueita ja joissa valvonta on siten vähäisempää.

Susien salametsästys on lisääntynyt ja susikanta taantunut viime aikoina voimakkaasti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) huhtikuussa 2008 tekemän selvityksen mukaan Suomen susikanta taantui vuoden aikana 250-270 yksilöstä noin 200 yksilöön. Susia on kadonnut enemmän kuin niitä on luvallisesti kaadettu.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittain noin 15 % susikannasta salakaadetaan. Noin puolet susien vuosittaisesta kuolleisuudesta johtuu salakaadoista. Lisäksi noin 10 prosentilla susista oli aikaisempia ampumavammoja. Arviot perustuvat 76 pannoitetun suden seurantaan vuosina 1998-2006. (Dödlighet och illegal jakt i den skandinaviska vargstammen; Viltskadecenter, rapport 1/2008)

Ilman salametsästystä Ruotsin susien määrä olisi 200-300 nykyisen 150 sijasta. Kansainvälisten vertailujen mukaan salakaatojen määrä on aika tyypillinen maailmanlaajuisesti ja voi hyvinkin olla samaa tasoa Suomessa.

Oulun lääninhallituksen poliisiosaston metsästysrikostyöryhmä julkaisi vuonna 2005 selvityksen, jonka mukaan suurpetoihin kohdistuu Kainuussa ja Koillismaalla runsaasti piilorikollisuutta. Rikoksista tulee selvityksen mukaan poliisin tietoon enintään 10 prosenttia. Vuosien 2000-2004 välisenä aikana Kainuussa ja Koillismaalla kirjattiin 26 suurpetoihin kohdistunutta rikosta. Metsästysrikoksista, joiden tekijä ei ollut tiedossa tapauksen tullessa ilmi, selvitettiin ainoastaan 8,4 prosenttia.

Erävalvontaviranomaiset tekivät huhtikuussa 2008 viikon mittaisen tehoiskun Itä-Lapissa. Iskussa paljastui karhuntappo sekä ahmanpyyntiä. Isku paljasti myös, että salametsästystä tapahtuu jopa luonnonsuojelualueilla Sallassa ja Savukoskella.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki totesi Poliisikoulun Erävalvontaseminaarissa vuonna 2005, että metsästysrikokset ovat viime vuosina muuttuneet entistä vakavammiksi, ammattimaisemmiksi ja häikäilemättömämmiksi. Metsästysrikoksia tehdään sellaisilla alueilla, joissa poliiseja on vähän ja toiminta-alueet ovat laajoja. Lisäksi todistajia ja viranomaisia on uhkailtu.

Susien kohdalla salametsästystapaukset tulevat ilmi yleensä silloin, kun kaadettu eläin on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen radiopannalla merkitsemä susi. Joskus vihjeitä on saatu myös sivullisilta tai suden ruumis on löydetty jälkikäteen. Erämaita on vaikea valvoa, ja salametsästäjillä on käytössään moottorikelkat, kiikaritähtäimet, äänenvaimentimet ja maastoautot.