Salametsästys on rikos. Se on Suomessa laajamittaista metsästysrikollisuutta.
Laitonta suurpetoihin kohdistuvaa metsästystä tapahtuu koko maassa. Erityisen suurta ongelma on poronhoitoalueella, missä on laajempia asumattomia ja harvaan asuttuja alueita ja joissa valvonta on siten vähäisempää.
Susikanta taantunut viime vuosina voimakkaasti salametsästyksen takia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojolan mukaan Suomen susimäärän pitäisi olla jopa 700, jos otetaan huomioon luontainen kasvu ja tunnetut kuolemat. Laskelman lähtökohta on talvi 2006-2007, jolloin Suomessa oli 250-300 sutta. (HS 25.1.2013). Talvella 2012 susia oli 150-165, alkuvuonna 2013 enää vain 120-135.
Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vuosittain noin 15 % susikannasta salakaadetaan. Noin puolet susien vuosittaisesta kuolleisuudesta johtuu salakaadoista. Lisäksi noin 10 prosentilla susista oli aikaisempia ampumavammoja. Arviot perustuvat 76 pannoitetun suden seurantaan vuosina 1998-2006. (Dödlighet och illegal jakt i den skandinaviska vargstammen; Viltskadecenter, rapport 1/2008)
Kansainvälisten vertailujen mukaan salakaatojen määrä on aika tyypillinen maailmanlaajuisesti ja voi hyvinkin olla samaa tasoa Suomessa.
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston metsästysrikostyöryhmä julkaisi vuonna 2005 selvityksen, jonka mukaan suurpetoihin kohdistuu Kainuussa ja Koillismaalla runsaasti piilorikollisuutta. Rikoksista tulee selvityksen mukaan poliisin tietoon enintään 10 prosenttia. Vuosien 2000-2004 välisenä aikana Kainuussa ja Koillismaalla kirjattiin 26 suurpetoihin kohdistunutta rikosta. Metsästysrikoksista, joiden tekijä ei ollut tiedossa tapauksen tullessa ilmi, selvitettiin ainoastaan 8,4 prosenttia.
Erävalvontaviranomaiset tekivät huhtikuussa 2008 viikon mittaisen tehoiskun Itä-Lapissa. Iskussa paljastui karhuntappo sekä ahmanpyyntiä. Isku paljasti myös, että salametsästystä tapahtuu jopa luonnonsuojelualueilla Sallassa ja Savukoskella.
Vuonna 2005 silloinen sisäasiainministeri Kari Rajamäki totesi Poliisikoulun Erävalvontaseminaarissa, että metsästysrikokset ovat viime vuosina muuttuneet entistä vakavammiksi, ammattimaisemmiksi ja häikäilemättömämmiksi. Metsästysrikoksia tehdään sellaisilla alueilla, joissa poliiseja on vähän ja toiminta-alueet ovat laajoja. Lisäksi todistajia ja viranomaisia on uhkailtu.
Susien kohdalla salametsästystapaukset tulevat ilmi yleensä silloin, kun kaadettu eläin on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen radiopannalla merkitsemä susi tai poliisi on saanut salakaadosta vihjeen. Erämaita on vaikea valvoa, ja salametsästäjillä on käytössään moottorikelkat, kiikaritähtäimet, äänenvaimentimet ja maastoautot. Vihjeiden merkitys salakaatojen paljastumisissa on entistäkin tärkeämpää.
