Susi lakikirjassa

Vuodesta 1993  lähtien susi on Suomessa ollut rauhoitettu riistaeläin poronhoitoalueen ulkopuolella, ja poronhoitoalueella susi on rauhoitettu 1.4.­- 30.9. välisenä aikana. Vuodesta 2001 lähtien poronhoitoalueellakin susien metsästys on vaatinut pyyntiluvan.

Vuonna 2011 metsästyslakia uudistettiin ja otettiin käyttöön  laki törkeästä metsästysrikoksesta. Sitä sovelletaan jos teko on tehty erityisen julmalla tavalla, esim. eläimelle on aiheutettu pitkäaikaista kärsimystä. Törkeästä teosta tuomitaan myös, jos rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä tai jos se on tehty erityisen suunnitelmallisesti.

Metsästysrikos arvioidaan törkeäksi myös, jos laittomasti tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä.  Lakiin otettiin myös uusi säännös törkeästä metsästysrikoksella saadun laittoman saaliin kätkemisestä.Törkeän metsästysrikosten tutkinnan tehostamiseksi poliisille annettiin mahdollisuus televalvontaan ja matkaviestimen sijaintitietojen hankkimiseen.

Rangaistus törkeästä metsästysrikoksesta on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Perusmuotoisen metsästysrikoksen rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittava voidaan määrätä metsästyskieltoon.

Riistaeläinkantojen rauhoittamista, hoitoa, metsästysaikoja ja -tapoja säädellään metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa. Metsästyksen ylin valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle (MMM).

Euroopan Unionin luontodirektiivissä susi kuuluu tiukkaa suojelua edellyttäviin eli luontodirektiivin IV liitteen lajeihin. Poronhoitoalueella Suomella on kuitenkin oikeus poiketa tiukan suojelun vaatimuksista ja susikantaa voidaan säädellä.

Vaikka susi poronhoitoalueen ulkopuolella on rauhoitettu ja tiukasti suojeltu laji, voidaan suojelusta tietyissä tilanteissa ja erityisen perustelluista syistä poiketa, ja sudelle myöntää pyyntilupa ajalle 1.11.- 31.3. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei poikkeus uhkaa lajin suotuisan suojelun tason säilymistä ja ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Tällöin voidaan myös poiketa säädetyistä rauhoitusajoista.

Suden kohdalla perusteina poikkeusluville on käytetty maataloudelle ja  eläintenpidolle aiheutuvaa erityisen merkittävää vahinkoa sekä uhkaa kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai yleiselle edulle.

Valtio korvaa petoeläinten, siis myös suden, kotieläimille ja poroille aiheuttamat vahingot.

Sutta koskevia lakeja ja sopimuksia:

  • Laki törkeästä metsästysrikoksesta (voimaan 4/2011) mahdollistaa ankarampia rangaistuksia ja mahdollistaa mm. televalvonnan käytön tutkinnassa.
  • Metsästyslaki: susi on rauhoitettu riistaeläin poronhoitoalueen ulkopuolella, ja poronhoitoalueella susi on rauhoitettu 1.4.­- 30.9. välisenä aikana.
  • Poliisilaki: Poliisilla on oikeus lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle. Suomessa on myönnetty sudelle kaatolupia tämän säädöksen puitteissa.
  • Rikoslaki: ”… suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilanteessa sallittu…” Tällaiseksi on tietyissä tilanteissa katsottu  esimerkiksi koiraa uhanneen suden ampuminen.
  • EU:n luontodirektiivi: Susi kuuluu tiukkaa suojelua edellyttäviin eli luontodirektiivin IV liitteen lajeihin.
  • Suomen lajien uhanalaisuusraportti (2010): susi on erittäin uhanalainen laji. Suden merkittävin uhanalaisuuden syy ja uhkatekijä on metsästys.
  • Bernin sopimus: Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön ja niiden elinympäristön suojelua koskeva yleissopimus, joka kohdistuu ensisijaisesti uhanalaisiin lajeihin. Edellyttää valtioita toimimaan niin, että lajien kannat pysyvät ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia vastaavalla tasolla. Suomella on poikkeuslupa olla soveltamatta sopimusta suteen ja karhuun.

Merkintää ei voi kommentoida.