Luonto-Liiton lausunto suden metsästyskiintiöstä kaudelle 2015-2016

Luonto-Liiton lausunto susikiintiöasetuksesta

Luonto-Liiton lausunto susikiintiöasetuksesta

Kuva: Christa Granroth

Maa- ja metsätalousministeriölle 3.12.2015
Viitaten lausuntopyyntöön 12.11.2015 Dnro 1839/01.03/2015

Luonto-Liiton lausunto susikiintiöasetuksesta metsästysvuodelle 2015–16

Luonto-Liitto kiittää lausuntopyynnöstä koskien susikiintiöasetusta ja toteaa

Kiintiön mitoituksesta ja kohdentamisesta

Luonto-Liiton mielestä Suomen susikanta ei kestä metsästyksen lisäämistä 39 susilupaan, koska susien salametsästys on Suomessa vielä yleistä. Vuonna 2015 on kadonnut ainakin neljä susilaumaa laittoman metsästyksen seurauksena. Lisäksi kannanhoidollisen metsästyksen kohteena olevista susilaumoista on todistetusti tapettu luvattomasti susia Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Olisi myös tärkeää odottaa tutkimustuloksia susikannan geneettisestä kestävyydestä, koska kanta ei välttämättä geneettisestikään tällä hetkellä kestä metsästystä.

Kannanhoidollinen metsästys on kohdistunut pääosin aikuisiin susiin nuorten susien sijasta. Vuonna 2015 kannanhoidollisilla luvilla ammuttiin kuusi nuorta ja yksitoista aikuista sutta. Metsästyksen kohteena oli niin pantasusia kuin alfayksilöitä, vaikka niitä ei pitänyt kaataa lainkaan. Lisäksi niillä alueilla, joilla alfayksilöitä on kaadettu, ovat karjavahingot ja siten myös susiviha lisääntyneet.

Kannanhoidollisen metsästyksen kohdistuminen aikuisiin susiin heikentää susikantamme lisääntymis- ja levittäytymiskykyä. Metsästys on myös ajoitettu lisääntymiskaudelle. Mikäli kannanhoidollinen metsästys ja salametsästys yhdessä ylittävät susikantamme kantokyvyn, romahtaa susikantamme kuten vuonna 2006. Viime metsästyskaudella nähtiin, ettei metsästyksessä pystytä erottamaan nuoria susia aikuisista susista.

Lopullinen kanta-arvio valmistuu tammi-helmikuussa 2016 ja siksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti tulisi lupia myönnettäessä noudattaa alimman mahdollisen arvion periaatetta. Nykyinen vakiintuneiden susireviirien ja laumojen määrä ei ole riittävä kestämään kannanhoidollista metsästystä ja samalla takaamaan suotuisaa suojelutasoa.

Susien salametsästyksen ehkäiseminen

Susien salametsästys on koko Suomessa vakava ongelma ja susien salametsästys monin paikoin jopa julkista ja hyväksyttyä. Salametsästyksen ehkäiseminen edellyttää aktiivista salametsästyksen vastaista kampanjointia, jossa ovat mukana kaikki aiheeseen liittyvät sidosryhmät. Lisäksi salametsästyksestä on seurattava tuntuvat rangaistukset. Ilman salametsästyksen julkista tuomitsemista riistahallinnon ja metsästäjien toimesta, ei ongelmaa ole mahdollista ratkaista.

Kannanhoidollisen metsästyksen seuranta

Kannanhoidollisen metsästyksen kokeiluvaiheessa tulee seurata kannan kehittymistä ja metsästyksen vaikutuksia sekä metsästyksen kohteena oleviin että rauhoitettuihin laumoihin, sekä vaikutuksia mm. karjavahinkoihin. Vain tällaisella koemenettelyllä voidaan tutkia poimintametsästyksen vaikutuksia susien käyttäytymiseen ja paikallisten ihmisten asenteisiin.
Sudenhoitosuunnitelmassa todetaan, että kannanhoidollinen metsästys ei saa vaarantaa susikannan elinvoimaisuutta. Silti muut tekijät, kuten vahinkoluvat, poliisin antamat luvat, liikennekuolemat ja salametsästys voivat yhdessä johtaa susikannan vähenemiseen tai jopa romahtamiseen. Kannanhoidollisesta metsästyskiintiöstä tulee ehdottomasti vähentää kaikki ihmistoiminnan takia kuolleet sudet.

Yhteenveto

Luonto-Liitto katsoo, että susilupakiintiö on susikantaamme nähden liian suuri ja kannanhoidollisen metsästyksen sijaan tulisi keskittyä susien salametsästyksen ehkäisemiseen. Kannanhoidollisesta metsästyskiintiöstä tulee ehdottomasti vähentää kaikki ihmistoiminnan takia kuolleet sudet. Mikäli metsästyksessä tapetaan pantasusia, tulee radiopannoituksen hinta ehdottomasti korvata valtiolle ja pantasusien kaatamista pitäisi käsitellä metsästysrikoksena. Suden taljaa ei myöskään tule luovuttaa ampujalle. Näin metsästyksestä poistuu trofeearvo. Sudenmetsästyslupia ei tule myöntää ensimmäisen vuoden kokeilukauden lupamenettelyn suosituksia ja ehtoja rikkoneille.
Kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen tulisi tehdä kokeilu, jossa koirien käyttö hirvenmetsästyksessä kiellettäisiin tietyillä alueilla, jotta nähtäisiin tämän kokeilun vaikutus koiravahinkoihin.

Luonto-Liitto ry

Tuulia Syvänen, toiminnanjohtaja
Lisätiedot:
Mari Nyyssölä-Kiisla, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja,
045 126 8068  mari.nyyssola-kiisla(at)luontoliitto.fi

Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö Luonto-Liitto ry,
040 560 7303 sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi